Kuoro tarvitsee säännöt
Kun joukko laulua rakastavia naisia päätti 8.3.1923 perustaa Lahteen naiskuoron, tarvittiin yhdistykselle myös säännöt. Lahden Nais-Laulajien sääntöihin kirjattiin mm. yhdistyksen tarkoitus, jäsenten velvollisuudet ja oikeudet, yhdistyksen asiain hoito ja kokouskäytänteet. ”Toimivan laulajajäsenen tulee olla säännöllisesti ja täsmällisesti läsnä kuoron harjoituksissa, ellei hänellä ole hyväksyttävää estettä, jolloin hänen on ilmoitettava siitä ääntenvalvojalle, jona toimii kussakin äänessä johtokunnan määräämä henkilö.” Poissaolot, myöhästymiset ja niiden syyt kirjattiin syntiluetteloksi kutsuttuun listaan. Annan mukaan mies ei saanut olla harjoituksen tiellä, mutta lapsi ja sairaus saivat.
Vuonna 1985 tarkistettiin yhdistyksen sääntöjen kieliasu kuoron nimenkirjoitusta myöten. Viiva tipahti pois, ja kuoron viralliseksi nimeksi tuli Lahden Naislaulajat. Seuraavan kerran sääntöjä nykyaikaistettiin vuonna 2013, jolloin kuoron esiintymisnimeksi valittiin Filianna.
Alusta lähtien kuorolla oli myös kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja. Huulipunaa sai käyttää, mutta varovasti. Savukkeita ei sallittu lainkaan. Ennen lavalle menoa vietettiin hiljainen hetki Annan ristiessä kätensä. Edelleen sitoutuminen on tärkeää ja poissaoloista tulee ilmoittaa äänenvalvojalle, vaikka poissaolon syytä ei tivatakaan. Huulipunaa saa käyttää runsaastikin, mutta sukkahousun väristä ollaan tarkkoja. Uusi kuorolainen sisäistää kirjoittamattomat säännöt kuorokummin opastuksella. Kaverista pidetään huolta harjoituksissa ja kuoromatkoilla. Onnistuneen keikan jälkeen tapana on kuorokiljunta.
Lahden Nais-Laulajien jäsenkirjasta löytyivät säännöt, joihin kunnon kuorolainen syventyi alleviivaamalla.