Taiteelliset johtajat
Anna Mäkelä
Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911. Anna jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi vuonna 1914.
Opiskelujen jälkeen Anna työskenteli mm. pankkialalla. Vuonna 1922 Anna avioitui Uuno Mäkelän kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Marja v. 1924 ja Anja v. 1926. Vielä 1920-luvun lopulla Anna jätti pankkiuran ja ryhtyi kauppiaaksi. Kudonta- ja koruompeleliikkeestä kehittyi 30-luvulla kangasliike Anna Mäkelä Oy. Yrittäjyyden mallin hän oli saanut Hilda-äidiltään, joka oli jo vuonna 1889 perustanut kotikutomon ja kehittänyt sen myöhemmin alusvaatetehtaaksi. Anna Mäkelä valittiin Lahden Liikenaisten ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuonna 1945. Hän oli myös perustamassa valtakunnallista Yrittäjänaisten Keskusliittoa vuonna 1947. Anna valittiin myös Keskusliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Anna oli nuoresta pitäen kiinnostunut laulamisesta ja kuorolaulusta. Vuonna 1923 Anna oli perustamassa Lahteen naiskuoroa, jonka nimeksi rekisteröitiin Lahden Nais-Laulajat. Anna suostui kuoronjohtajaksi siksi aikaa, kunnes kuoron talous sallisi pätevän johtajan palkkaamisen. Ilmeisesti Anna vakuutti kuorolaiset pätevyydellään, sillä hän johti kuoroa 33 vuotta, lähes kuolemaansa saakka. Annaa luonnehdittiin kuoronjohtajana tiukaksi, mutta oikeudenmukaiseksi, innostavaksi ja rohkaisevaksi. Anna teki myös arvokasta yhteistyötä säveltäjien kanssa ja tilasi heiltä uusia sävellyksiä. Uusia kappaleita tuli mm. Eino Linnalalta, Juhani Pohjanmieheltä ja Felix Krohnilta. Lahden Nais-Laulajat kustansi kaikkiaan seitsemän kuorovihkoa.
Anna Mäkelän vaikutus lahtelaisessa musiikkielämässä on ollut merkittävää. Anna toimi aikanaan aktiivisesti sekä Musiikkiopiston, Orkesteriyhdistyksen että Lahteen siirtyneen Viipurin musiikkiopiston hyväksi. Tämäkään uurastus ei Annalle riittänyt. 30-luvulta lähtien hän yritti saada aikaan myös naiskuorojen yhteenliittymää. Anna oli kyllästynyt naiskuorolaulun heikkoon arvostukseen. Suomen kuoroliitto, myöhemmin Suomen laulajain ja soittajain liitto Sulasol, oli perustettu vuonna 1922. Silti Anna halusi tiiviimpää yhteistyötä myös Suomen naiskuorojen välille. Vihdoin vuonna 1945 Annan sitkeä työ palkittiin, kun Naiskuoroliitto saatiin perustettua. Anna valittiin itseoikeutetusti liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Liiton tavoitteena oli mm. nostaa naiskuorojen laulullista tasoa ja järjestää kursseja niin kuoron johtajille kuin laulajillekin. Annan aikana liiton toimesta järjestettiin kaksi sävellyskilpailua ja luotiin taitomerkkijärjestelmä.
Suomen Naiskuoroliiton 10-vuotisjuhlallisuudet vietiin läpi Annan johdolla keväällä 1956. Anna kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Silloin sai ensiesityksensä myös liiton tunnuslaulu, Eino Linnalan säveltämä ja Annan sanoittama Viirimme. Samana keväänä vakava sairaus otti vallan, ja Anna jättäytyi sivuun kuoron johdosta. Annan matka päättyi 14.3.1957.
Annan viitoittamalla tiellä jatkavat edelleen yli 90-vuotias Filianna Lahden Naislaulajat sekä 70-vuotias Suomen Naiskuoroliitto. Työ jatkuu, laulu kantaa. Annan sanoin:
”Laulaja saa sielulleen ravintoa, unohtaa kaiken matalan ja imee itseensä sovintoa, rauhaa ja kauneutta.”
Kuoron perustaja ja pitkäaikainen johtaja Anna Mäkelä vuonna 1933
Rakel Suominen
Rakel Suominen aloitti Lahden Nais-Laulajien sijaisjohtajana vuonna 1956 Anna Mäkelän sairastuttua. Varsinainen johtajakausi alkoi v. 1957.
Rakel oli suorittanut sekä musiikinopettajan tutkinnon että Helsingin kirkkomusiikkiopiston loppututkinnon. Hän toimi opettajana ensin Sortavalassa ja sitten Terijoella. Talvisodan jälkeen Suomiset siirtyivät Lahteen ja Rakel jatkoi opettajana lahtelaistuneessa Kannaksen yhteislyseossa. Lahteen muutettuaan Rakel liittyi muutamaksi vuodeksi Lahden Nais-Laulajiin.
Ensimmäinen merkittävä Rakelin johtama konsertti oli Anna Mäkelän muistokonsertti 5.5.1957. Rakel johti myös kuoron 40-vuotisjuhlakonsertin Lahden konserttitalossa vuonna 1963. Konsertin alkupuoli oli kunnianosoitus Annan työlle.
Rakel Suominen taiteellinen johtaja 1957–1966
Rakel jatkoi Annan aloittamaa työtä myös Naiskuoroliitossa. Hän toimi liiton hallituksessa vuosina 1958–1975, ja hänet kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 1977. Rakel toimi lukuisilla liiton laulukursseilla opettajana ja säestäjänä. Hän suoritti myös ensimmäisenä liiton mestarijohtajamerkin.
Rakelin lähtökahvit juotiin keväällä 1966. Opettaminen ja kuoron johtaminen jatkuivat nyt Kajaanissa. Vanhuudenpäiviään hän vietti Helsingissä, jossa hän siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1997 lähes 94-vuotiaana.
Mailis Kolsi
Rakelin jälkeen kuoron johtajaksi pyydettiin Mailis Kolsia, joka oli ollut kuoron hallituksessa vuosina 1943–1944. Mailis oli myös laulanut kuoron solistina mm. Ålesundin kuoromatkalla ja 40-vuotisjuhlakonsertissa. Kuoro oli Mailikselle hyvin tuttu myös sen vuoksi, että hänen äitinsä Alli Ahonen lauloi Nais-Laulajissa yli 40 vuotta.
Mailis oli valmistunut musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1943. Opettajan uransa hän teki Lahden musiikkiopistossa ja yksityisenä soitonopettajana. Lahden oopperassa hän lauloi 15 vuotta.
Mailis Kolsi taiteellinen johtaja 1966–1986
Mailiksen kaudella kuoro osallistui ahkerasti Sulasolin valtakunnallisille laulujuhlille. Hänen johdollaan kuoro juhli sekä 50- että 60-vuotisjuhliaan. Mailiksen johtamistapaa kuvailtiin selkeäksi ja hänen työtään äänenmuodostuksen yhtenäistämiseksi onnistuneeksi. Mailiksen kaudelta löytyy jo merkintä laululeiristä, joka myöhemmin vakiintui tärkeäksi osaksi harjoituskautta.
Vuonna 1968 kuoro vietti pikkujouluja ja samalla pitkän kuorouran tehneen Mailiksen läksiäisiä. Hänen mukanaan päättyi Annan aikalaisjohtajien kausi.
Zsuzsánna Király
Mailiksen jälkeen kuoron johtajaksi pyydettiin Heinolassa asuvaa musiikin ammattilaista Zsuzsánna Királya. Hän oli valmistunut opettajaksi kotikaupungissaan Budapestissa. Hänellä oli opettajan pätevyys kuoronjohtamisessa, musiikinjohtamisessa, säveltapailussa, kontrabasson- ja pianonsoitossa sekä laulussa. Kesällä 1974 yhteistyö Musiikkia muksuille -kirjasarjan teossa toi hänet Suomeen.
Opettajan työ ja kuorojen johtaminen alkoi ensin Lieksassa ja jatkui myöhemmin Heinolassa, missä hän toimi musiikkiopiston pianonsoitonopettajana ja kuorojen johtajana.
Zsuzsánna Király taiteellinen johtaja 1987–1990
Zsuzsánnan johdolla Lahden Naislaulajat esiintyi ahkerasti ja sai uuden johtajan myötä myös paljon näkyvyyttä lehdissä. Julkisuuden myötä kuoroon saatiin runsaasti uusia laulajia, ja harjoitustilat Kansanopistolla kävivät ahtaiksi. Syksyllä 1987 kuoro vuokrasi harjoitustilan Lahden Mieskuorolta. Huoneiston keittiötila mahdollisti sen, että kerran kuussa vietettiin harjoitusten yhteydessä yhteistä kahvihetkeä. Tämä perinne on edelleen voimissaan.
Vuokrasuhteen ansiosta myös muu yhteistyö Mieskuoron kanssa tiivistyi. Yhteisiä esiintymisiä ja karonkkoja oli tiiviisti 80–90-lukujen taitteessa.
Zsuzsánna oli aktiivinen kuoron uudistaja. Hänen kaudellaan otettiin käyttöön monia uusia harjoitusmenetelmiä: videot, C-harjoituskasetit, stemmaharjoitukset ja äänenmuodostuskoulutus.
Zsolt Herczegh
Vuonna 1990 jatkui unkarilaisten johtajien kausi, kun kuoron johtoon astui Zsolt Herczegh. Hän oli tullut kuorolle tutuksi jo aiemmin toimiessaan Zsuzsánnan äitiysloman sijaisena.
Zsolt Herczegh taiteellinen johtaja 1990–1998
Zsolt oli valmistunut sellonsoitonopettajaksi ja A-luokan kapellimestariksi Unkarissa. Hän teki monipuolisen uran muusikkona, johtajana, opettajana ja kapellimestarina Budapestissa. Suomeen Zsolt muutti perheineen vuonna 1982. Kauhajoen kautta Herczeghit muuttivat Lahteen, jossa Zsolt toimi Päijät-Hämeen konservatorion sellonsoitonopettajana.
Zsolt oli johtanut naiskuoroa jo Unkarissa, joten Lahden Naislaulajien johtajaksi ryhtyminen sujui mainiosti. Zsoltin aikana vakiintui äänenmuodostuksen opetus. Tutuksi tuli myös mullin mallin -metodi. Zsolt laittoi kuorolaiset sekaisin, jolloin jokaisen tuli pystyä laulamaan omaa stemmaansa ilman vieruskaverin apua.
Zsoltin aikana Naiskuoroliiton taitomerkkien suorittaminen oli ahkeraa. Vuonna 1991 kuorolaiset suorittivat peruskellomerkkejä eniten Suomen naiskuoroista.
Zsolt vei kuoronsa konsertoimaan myös ulkomaille. Vuonna 1991 tehtiin kuoromatka Saksaan ja pari vuotta myöhemmin Unkariin. Kuorolaisille oli taatusti mieleenpainuvaa, kun lauluharjoituksia pidettiin Zsoltin kesäpaikassa lähellä Balaton-järveä.
Syksyllä 1998 Zsolt ilmoitti luopuvansa kuoronjohtajan tehtävistä. Ero oli haikea, mutta hyvillä mielin saatettiin muistella antoisia yhteisiä hetkiä ja retkiä taitavan, iloisen ja spontaanin Zsoltin kanssa.
Maikki Autio
Zsoltin lähdön jälkeen kuoro toimi hetken ilman johtajaa. Lopulta Zsoltin kyselyihin vastasi myöntävästi musiikinopettaja Maikki Autio. Hän lupautui kuoron johtajaksi ainakin siihen asti, kunnes oikea johtaja kuorolle löytyisi. Puolen vuoden työsopimuksen jälkeen kuoro totesi, että oikea johtaja oli tässä. Maikki johti kuoroa peräti 17 vuotta. Hän on Anna Mäkelän jälkeen pitkäaikaisin johtaja kuoron historiassa.
Maikki Autio taiteellinen johtaja 1998–2015
Maikki oli lahtelaisten musiikkiluokkien ja musiikkiopiston kasvatti, jonka opinnot jatkuivat Helsingin ja Päijät-Hämeen konservatorioiden kautta Jyväskylän yliopiston musiikinlaitokselle. Vuodesta 2000 alkaen Maikki työskenteli Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki – ja draamainstituutissa. Hän opetti siellä muun muassa säveltapailua, pianonsoittoa, kuoronjohtoa ja ensemblelaulua.
Maikin aikana kuoro pääsi tutustumaan säveltapailuun ja solmisointiin, sillä Maikki oli vakuuttunut nuotinlukutaidon hyödyllisyydestä ja Kodaly-metodin eduista. Maikki muistetaan edelleen kuorossa intohimoisena sävelpuhtauden vaalijana.
Tekninen kehitys oli vuosituhannen vaihteessa nopeaa. Myös kuorossa stemmakasetit muuttuivat cd-levyiksi, kuoro sai omat kotisivut ja tiedottamiseen tuli avuksi sähköposti.
Maikin aikana keikkailtiin ahkerasti myös kesäisin. Laulujuhlien lisäksi kuoro osallistui muun muassa Kaustisten ja Rääkkylän kansanmusiikkifestivaaleihin ja myöhemmin useita kertoja Hollolan keskiaikamarkkinoille. Maikin johdolla reissattiin paljon myös ulkomailla: Englannissa, Virossa, Italiassa, Tsekinmaassa ja Espanjassa, jossa kuoro pitkästä aikaa osallistui kuorokatselmukseen.
Maikin kaudella kuoro vietti sekä 80- että 90-vuotisjuhliaan. Vuonna 2013 kuoro uudisti esiintymisnimensä Filiannaksi. Sibeliustalon lavalle asteli vuonna 2013 nelisenkymmentä Annan tytärtä Maikin johdolla. 90-vuotisjuhlakonsertti oli Maikin kauden yksi huippuhetkistä. Pari vuotta myöhemmin oli aika hyvästellä Maikki, jolta loppuivat työt Lahdessa ammattikorkeakoulun musiikinlaitoksen lakkauttamisen myötä. Läksiäisiä ja pitkän yhteistyön muisteluiltaa vietettiin kesällä 2015 Laitilassa, jonne Maikki oli muuttanut uuden työpaikan perässä.
Kuorolaisten läksiäislahja Maikille.
Sabrina Ljungberg
Kuoromme nykyisenä johtajana vuodesta 2015 lähtien toiminut Sabrina Ljungberg (s. 1989) on monipuolinen musiikin ammattilainen: säveltäjä, kuoronjohtaja, kouluttaja ja laulaja. Häntä kiehtovat tarinankerronta sekä ihmisäänen kontrastit – herkkyys ja vahvuus, kauneus ja roso. Ljungbergia kiinnostaa ikiaikaisten perinnerunojen tuominen nykyaikaan omakohtaisen ja uuden ilmaisun kautta. Musiikin tuominen erilaisiin tiloihin sillanalusista taidemuseoihin, monitaiteinen yhteistyö eri taiteilijoiden kanssa sekä ilmeikäs tarinankerronta ovat esimerkkejä tästä.
Sabrina Ljungberg, Filiannan taiteellinen johtaja.
Filiannan lisäksi Ljungberg johtaa perustamaansa laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tyttäriä, ja on työskennellyt aiemmin muun muassa Savolaisen Osakunnan Laulajien sekä Vaskivuoren lukion kamari- ja mieskuoron johtajana. Ljungberg laulaa Helsingin kamarikuorossa, ja on aiemmin laulanut muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa, Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtyeessä sekä EMO Ensemblessa.
Ljungberg valmistui keväällä 2018 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta ja on suorittanut kuoronjohdon B-kurssitutkinnon. Sabrinan pro gradu -tutkielma Naisjohtaja – Bimbo bossi vai hyvä jätkä käsittelee naisjohtajuutta musiikin johtamisen näkökulmasta. Ljungberg on Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen hallituksen jäsen ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja. Keväällä 2019 hän oli ehdolla Radio Classicin TEMPO-palkinnon saajaksi kapellimestari- ja kuoronjohtajakategoriassa.
Ljungbergin sävellyksiä on julkaissut Sulasol ja Finlands Svenska Damkörsförbund. Lisäksi Ljungberg tutkii yhteisöllistä säveltämistä ja haastaa säveltäjyyteen liittyviä myyttejä kehittämänsä kollektiivisen kuorosäveltämisen myötä.