Anna ei pitänyt kynttilää vakan alla, vaan vei koko 5-vuotiaan kuoronsa, 18 laulajaa, Viroon laulujuhlille kesällä 1928. Alkumatkasta yövyttiin Helsingissä NNKY:n talossa ja suunnattiin sitten aamulla satamaan. Merimatka oli monelle koettelemus. Annan mukaan eräs laulaja oli aivan vihreä kasvoiltaan, mutta hurmasi silti perämiehen aivan hulluuteen asti. Anna kirjoittaa: ”Hauskaa oli ja kova komento myös; oljilla maattiin ja omaostoisissa ämpäreissä pestiin. Päivät oltiin kentällä, iltayöt ravintoloissa, aamupuoli nukahdettiin hiukan. Sen huomasi hyvin, etteivät tytöt olleet lähteneet Viroon nukkuakseen, vaan kuulemaan, näkemään ja oppimaan.” Matkalta saatiin lahjaksi yhdeksän virolaista naiskuorolaulua säveltäjä Miina Herman-Härmalta. Tutuksi tullut norjalainen ylioppilaskuoro toimitti myöhemmin naiskuorolauluja Lahteen.